Isäntä kiltisti haki niitä tuskalla tilaamiani lääkkeitä apteekista. Yritin ohjeistaa lyhyesti ja ytimekkäästi, jotta varmasti ymmärtää -putkiaivo kun on. "Menet torin apteekkiin, maksusitoumus sekä reseptit ovat siellä valmiina mun nimellä." "Ok."

Mies saapuu illalla kotiin apteekin pussi ja pino kuitteja mukanaan. Oli sitten maksanut itse kaikki lääkkeet kassalle...

Soitto apteekkiin. Unohtivat kuulemma antaa maksusitoumuksen lääkkeiden mukana kassalle. Nyt olisi pitänyt lähteä viemään kuitit kassalle vielä saman päivän aikana, jos haluaa rahat maksettavan takaisin tililleen. Käteisenä ne saisi myöhemminkin. "%¤#"¤ arvatkaa lähdetäänkö täältä ajamaan teidän virheen takia ees taas."

Pari tuntia myöhemmin apteekkari ilmoittaa, että rahat on palautettu tilille. Ainakin toivon mukaan. Tarkistavat kuulemma asian vielä aamulla.

Mies oli kyllä yrittänyt huomauttaa maksusitoumuksesta, vaan ei ollut muistanut paperin nimeä. Oli vain kysellyt, että eikös kaupunki maksa ja oli saanut selvitykseksi kelaa, vakuutusyhtiötä, kelakorttia...Ja sitten päättänyt liikaa sekavaa informaatiota saatuaan maksaa itse. Olisi kyllä soittanut kotiin ja tarkistanut paperin nimen, mutta meille tyypillisesti saattui taas jotain...Työkännykkä oli jäänyt työtakin taskuun. Oma kännykkä puolestaan oli hyytynyt.

Laturia etsitään parhaillaan. Tuloksetta.